Uusi itse tehty lompakko

Teki taas mieli ommella jotain. Mietin, mitä oikeasti tarvitsisin, ja päädyin lompakkoon. Aiempi - itse ommeltu sekin - oli jo nuhjuinen ja kulahtaneen oloinen. Halusin lompakon, joka ilahduttaa esille otettaessa. Siksi päädyin punaisiin eräästä tilkkupeitosta tähteeksi jääneisiin kukkakankaisiin.

Lompakko näyttää suljettuna tällaiselta.

Sisällä on vetoketjutasku, kaksi sisätaskua (toinen seteleitä, toinen ajokorttia varten) ja riittävästi tilaa korteilleni.

Thank you, Sharon!

Tänään postilaatikosta löytyi iloinen yllätys: paketti Englannista tilkkuvaihtopariltani Sharonilta.

Paketti oli lähetetty tasan viikko sitten. 

Ja mitä ihanuuksia sen sisältä löytyi: kauniit mukimatot, englantilainen tilkkutyölehti, Britannian mieleen tuova kassi ja ruudunpuhdistushanskat, käsien lämmitin ja kaunista kangasta. Lisäksi Sharon oli ommellut minulle ensimmäisen blokin The Farmer's wife -tilkkupeittoon. Siihen tulee yli sata erilaista blokkia. Minua kyllä houkuttaa tarttua haasteeseen ja aloittaa tuon peiton tekeminen. 

Thank you so much, Sharon! I really like the mug rugs and all the things you sent me!

Mukavan päivän kruunasi ratsastustunti Sällin kanssa.

Näin valoisaa oli ennen tuntia.

Sällin selässä kentälle menossa.

Villasaalin viimeistelyä

Sain ensimmäisen villasaalin hapsut kieriteltyä. Huomenna teen vähän uhkarohkean teon ja laitan saalin pesukoneeseen huopumaan. Tein toissapäivänä kokeilun: tein saalilankojen lopuista vapaalankahuovutustekniikalla huivin, ja se huopui aika sopivasti. Jospa saali käyttäytyisi samalla tavalla. Onneksi minulla on vielä toinen samanlainen saali kudottuna, jos tämän ensimmäisen kanssa käy köpelösti. Huomaan olevani vähän laiska enkä halua huovuttaa käsin, sillä huovutustyö vaatisi paljon tilaa ja minun pitäisi hankkia metritolkulla kuplamuovia.

Saali näyttää tässä vaiheessa tällaiselta. Värit ovat kauniit.

Ompeluvimman tuloksia

Viikonloppuna ompelukone hurisi pitkät tovit. Aloin kasata aiemmin valmistelemistani jäännöstilkku- ja karkkipaperipinnoista erikokoisia pussukoita. Niitä syntyi yllättävän monta. On kyllä ihmeellistä, miten monen mielestä tarpeeton materiaali muuntuu käytännölliseksi ja mukavannäköiseksi tuotteeksi. Hankin näitä varten ainoastaan vetoketjuja ja kristallimuovia.

Nämä tikatut, vuoritetut pussukat on tuettu tilkkutyövanulla.

Tässä kuvassa näkyy kääntöpuoli pussukasta, joka on ylimmässä kuvassa toinen vasemmalta. Käytin tähän joskus ompelemani harjoitusblokin. 

Geisha-setistä tuli ihanan naisellinen.

Fazerin sinisen nyyttimallisten konvehtien kääreistä syntyi upeaa pintaa.

Kettukarkin kuvio saa hyvälle tuulelle. Papereita riitti pulleaan pikkupussukkaan ja kehyskukkaroon. Kokeilin ensimmäistä kertaa kukkaronkehyksen kiinnittämistä ja lopputulos on kohtalainen.

Sitten tein vielä penaaleja, joiden kuosina ovat Marianne, Julia Orange, Karhu ja Da Capo.

Materiaalia - niin jämätilkkuja kuin karkkipapereita - jäi vielä runsaasti, joten jatkan niiden muuntamista käyttöesineiksi lähiaikoina

Kotitekoisia lihapiirakoita

Tänään teimme puolison kanssa yhdessä ison erän lihapiirakoita. Näissä on sen verran monta työvaihetta, että on mukava, kun tekijöitä on kaksi. Minä tein taikinan, kaulitsin ja täytin piirakat, kun taas puoliso valmisti täytteen ja uppopaistoi piirakat. Ohjeen otimme Hellapoliisilta.

Tässä on valmis lihapiirakka. Ennen tätä tilannetta piti suoriutua monesta vaiheesta.

Tässä osa piirakoista odottaa paistumaan pääsyä.

 Piirakat paistuvat rypsiöljyssä.

Paiston jälkeen liiat öljyt valutetaan talouspaperiin. 

Sitten hetkeksi liinan alle lepäämään.

Valmista! 

Piirakoista tuli erittäin hyviä. Suuri osa noin kolmestakymmenestä piirakasta menee pakastimeen, josta niitä voi ottaa sulamaan vaikka talviseksi retkievääksi tai välipalaksi.

Monenlaista

Tähän päivään mahtui monenlaisia asioita. Töistä tultuani kävin kutomassa villasaalin loppuun.

Toinen saali on valmis ja odottaa kangaspuista irrottamista.

 Kotiin tullessani piti pysähtyä ihastelemaan pihalta avautuvaa kaunista maisemaa ja halo-ilmiötä.

Ompelin iltapäivällä pikaisesti pari karkkipaperipussukkaa.

Ja sitten olikin aika lähteä tallille...

...jossa varustin Helmin pelkillä suitsilla. Menimme tunnin ilman satulaa...

...eikä kova pakkanen haitannut ollenkaan.

Tyttäreni sai alleen Sorjan. Oli hyvä tunti.

Illalla jaksoin vielä käydä kudontapiirissä irrottamassa saalin kangaspuista ja aloittamassa kierrehapsujen tekemisen. Päivä oli täysi mutta antoisa.

Happy new year mug rug swap

Otin osaa The Quilting Galleryn järjestämään tilkkutyövaihtoon, The Happy new year mug rug swapiin. Tämä on kolmas vaihtoni, ja tällä kertaa sain parikseni Sharonin Norwichista Englannista. Hänen kanssaan olen tutustunut sähköpostiviestien välityksellä, ja hän on oikein mukava tuttavuus. Meitä yhdistää käsityöinnostuksen lisäksi pari muutakin asiaa: Sharonillakin on kanoja ja hevoset ja ratsastus ovat olleet osa hänen elämäänsä.

Tähän swapiin annettiin mukimattomallit valmiiksi. Mallit kulkivat nimellä Pienet jalokivet, ja
värimaailman sai kukin valita itse. Ompelin matot Marimekon kankaiden palasista, joita minulla oli, ja koetin valita jalokivivärejä kuten rubiininpunaista, smaragdinvihreää ja turkoosia.

Mukimattojen lisäksi lähetin Sharonille suomalaisia kirjeeseen mahtuvia asioita: muutaman marikangaspalan, lautasliinoja, Geisha-suklaata ja kaksi ompelemaani pussukkaa. Toinen on karkkipaperipenaali (Fazerin papereista tehty) ja toinen alimmissa kuvissa näkyvä marikankaista ommeltu pussukka. Toivottavasti Sharon ilahtuu.

Sharonille ompelemani sinisävyinen pussukka edestä...

...ja takaa. 

Melkein kuin maaliskuussa

Tänään maisema ja sää toivat mieleen maaliskuun, joka ei enää ole kuin puolentoista kuukauden päässä. Kiersin taas kerran tutun reitin ja kuvasin taas kerran tuttuja asioita, joita ovat...

...uskollinen ja paras lenkkikaverini kuurapartoineen...

...ja Talasharjun varsa emänsä kanssa. Ne ovat nyt eri tarhassa kuin aiemmin, joten en saanut kuvaa läheltä.

Kyllä kevät on tulossa.

Viikonlopun aikaansaannoksia

Jo perjantai-iltapäivänä tunsin, että nyt saan pari päässä olevaa ideaa toteutettua. Ensinnäkin ompelin penaalin ihanista, ilmeisesti ystävänpäivän alla myytävistä Kismet-papereista.

Penaalin toinen puoli on tällainen...

...ja toinen tällainen

Sitten ompelin työkaverilleni tilaustyönä minikarkkipaperipussukan, joka on varustettu pitkähköllä hihnalla. Siinä hän aikoo säilyttää liikuntaharrastukseen liittyvää pientä pukukaapin avainta, ja hihnan avulla avainpussi löytyy kätevästi varustekassista.

Tämä minipussukka syntyi kahdesta Fazerin Orange-paperista.

 Paras aikaansaannos oli kuitenkin se, että sain pitkään mielessä hautoneen projektin toteutusasteelle. Minulla on paljon pieniä tilkkupeittojen teosta tähteeksi jääneitä jämätilkkuja ja -kaitaleita, jotka tuntuvat olevan aina tiellä ompelupisteessäni yläkerrassa. Ryhdyin väsäämään niistä sen
kummemmin suunnittelematta tilkkupintaa, jonka tikkasin kiinni vanuun ja vuorikankaaseen. Syntyneistä tilkkupinnoista ompelin toilettipussukan, josta tuli mielestäni aika hieno.  Päätin, että tehtailen vastaavanlaisia, kunnes jämätilkut on käytetty. Sitten on taas lupa hankkia lisää kankaita.

Toilettipussukan (koko n. 25 cm x 17 cm) toinen puoli on tällainen...

...ja toinen puoli tällainen.

Vuorina on pala ruusukangasta, jota käytin joskus erään tilkkupeiton taustana ja jota jäi hieman yli.

Isoja ja pieniä käsitöitä

Kävin alkuillasta kutomassa villasaalia, järjestyksessä toista. Kudonnan opettajan kanssa säädimme alavälittäjien sidontoja, ja nyt viriöt aukeavat lähes täydellisesti. Meillä kudontapiiriläisillä onkin itse kehitetty aforismi: "Onni on hyvin aukeava viriö."

Olen kutonut tätä toista saalia jo reilun puoli metriä. 

Sitten nyhräsin minikokoisen karkkipaperipussukan. Ajattelin, että se on mukava avaimenperä, jossa voi säilyttää parkkikolikoita. Näitä teen varmasti lisää.

Tulitikkulaatikko havainnollistaa mittasuhteita: pussukka on tosiaan pieni.

Talvi

Eilen illalla Talvi-konvehtipaperit saivat uuden elämän. Ne päätyivät roskiksen sijaan toilettipussukan pinnaksi. Vuoriksi valitsin ruudullista kangasta, jota australialainen tilkkuvaihtopartnerini Bev lähetti minulle viime kesänä. Nyt varastossa ollut kristallimuovi on käytetty, mutta tilasin sitä lisää verkkokaupasta. Tytär tilasi jo Marianne-penaalin sekä lupasi kavereidensa kanssa syödä karkit ja toimittaa valmiiksi oiotut paperit minulle.

Tällainen toilettipussukka syntyi Talvi-papereista. Appelsiini on kuvassa tuomassa mittasuhteita esiin. Tästä pussukasta
tuli kerrassaan suloinen, koska...

...Koiramäen Martta on viehättävä hahmo.

Olin töistä tultuani iltapäivällä ulkona koirien kanssa. Ne nauttivat kevyessä pakkaslumessa telmimisestä.

Karvainen kaveri uppoaa lumeen melkein kokonaan.