sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Joko se marraskuu meni?

Onneksi marraskuu alkaa olla takana. En ole saanut aikaiseksi oikein mitään mainittavaa; olen vain suoriutunut kaikesta välttämättömästä. Monta kertaa olen löytänyt itseni ompelupöydän äärestä huomatakseni vain, ettei inspiraatio kuitenkaan riitä. Siksi olen jäänyt pahasti jälkeen sadan blokin peiton tekotahdista. Kuron aukon kiinni viimeistään alkuvuodesta. Viimeksi, varmaan kuukausi sitten ompelemani blokit näkyvät alla.

Tässä on muutama tilkku Sadan blokin peittoon.
 Neulomisinto onneksi palasi nyt loppuviikosta. Neuloin kaksi paria miesten sukkia.

Siniset sukat neuloin Nallesta. Raidallisten sukkien lanka on Regian hauska uutuus: Pairfect. Kerästä saa kaksi identtistä sukkaa, kunhan aloittaa kerän sisältä ensimmäisen sukan ja toisen keltaisen merkkilangan kohdalta. Tykkään.

Minulla on seuralainen, kun istun nojatuolissa neulomassa. Se viihtyy kuninkaalliseen tyyliin pehmeiden tyynyjen päällä.
 Leiponut olen melkein joka viikonloppu marraskuussa. Leivän leipomiseen en väsy, mutta nyt kokeilin oikeiaoppisesti foccaccia-leivän tekoa. Käytin reilusti Kreikasta tuomaani hyvää oliiviöljyä, jonka lisäksi toisen leivän päälle tuli merisuolaa, toisen mozzarellaa. Oli hyvää. Näitä teen jatkossakin.
Tässä foccacciat ovat kohonneet ja menossa uuniin.

Tässä ovat valmiit leivät.
 Haluaisin lisätä kasvisten määrä arkiruuassamme. Siksi kokeilin uudenlaista tapaa koota ateria. Kokosin uunivuokaan keitettyä kvinoaa (suosikkini), uunissa paahdettuja, oliiviöljyssä pyöriteltyjä kasviksia (tällä kertaa myskikurpitsaa ja ruusukaaleja) ja päällimmäiseksi yrttimarinoitua tofua. Ennen ruokailua käytin setin uunissa lämpiämässä. Tämäkin oli hyvää.

Tällaisia kasvispainotteisia ruokia haluaisin tehdä usein.
 Marraskuuhun on tuonut mielekkyyttä tietenkin ratsastaminen. Piirron selkä oli viime viikolla kipeä, joten ratsastin pitkästä aikaa...
...Tatulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti