Vesille ja kohta matkallekin

Lauantai-iltana mies sai vihdoinkin laskettua veneen vesille. Taisipa hän käydä kahluuhousut jalassa rikkomassa lapiolla viimeisiä jäitä, jotka estivät pääsyn avoimelle järvenselälle.

Tätä hetkeä on odotettu koko talvi.

Kapeahko jäälautta esti pääsyn rannasta selälle.

Se piti tietysti raivata tieltä sekä veneestä...

...että veneen ulkopuolelta käsin.

Oli mukavaa käydä pitkästä aikaa järvellä.

Olen pienen mittakaavan matkailun, kuten veneilyn, ystävä. Vajaan kuukauden päästä lähden
kuitenkin työhön liittyvälle matkalle Etelä-Eurooppaan. Siksi ompelin passia ja muita matkalla tarpeellisia papereita varten kotelon, josta tuli aika hyvä.

Kotelo taittuu kolmeen osaan ja sulkeutuu magneettinapilla.

Sisällä on omat lokerot passille, vakuutuskortille ja vaikkapa lentoon liittyville papereille. Eipähän tarvitse kaivella näitä sekaisen olkalaukun uumenista.

Tiput ovat tänään kolmen viikon ikäisiä. Vein ne aamulla ulkotarhaan, ja ne selvästi viihtyvät siellä, sillä on tilaa pyrähdellä ja kuopsuttaa sekä mökki, johon pääsee suojaan.  Ulkona pitää olla hyvät eväät, joten tarjoilin niille munahakkelusta. Illalla otan tiput sisälle, ja silloin häkissä on tarjolla kaali-porkkanaraastetta.