Vuoden viimeinen ratsastus

Kävin aamupäivällä ratsastamassa. Oli erityisen hyvä tunti: Sälli liikkui hyvin ja minäkin kai siinä mukana. Menimme paljon harjoitusravia, minkä huomisesta alkaen tuntee syvissä vatsalihaksissa. Opin tunnin kuluessa uuden sanan. 'Tiera' tarkoittaa hevosen kavioihin kerääntyvää nuoskalumipaakkua.

Pakko myöntää: Sälli on suosikkini.

Sällin selässä on aika korkealla.

Koirapojat odottavat uutta vuotta tähystyspaikallaan. 

Batiikkipintaa

Ompelin vähän ennen joulua peiton batiikkikankaista. Tai valmiina on vasta peiton pinta, ja työläin vaihe, pinnan tikatuksi peitoksi asti saattaminen, olisi vielä edessä. Minulla on nyt yhteensä neljä tässä samassa vaiheessa olevaa tilkkupintaa odottamassa tikkausinnostusta, jota ei näytä tulevan. Pitäisi varmaan päättää, etten saa ommella yhtäkään tilkkupintaa, ennen kuin keskeneräiset työt on tehty valmiiksi. Kankaat vain ovat niin houkuttavia, niin kuin tämän peiton batiikkikankaat. Ne olivat niin kauniita, etten raskinnut leikellä kankaita kovin pieniin osiin. Siksi valitsin tällaisen selkeän, neliöistä ja suorakaiteista koostuvan mallin.

Kuvasin batiikkikankaista ommellun peiton ulkona hangella.

Vikkelisukat

Aloin joulupäivänä neuloa vikkelisukkia. Vikkelisukat-käsite esiintyy jo Kantelettaren runoissa, ja niillä tarkoitetaan polvipituisia sukkia, joiden pohkeessa on pintaneuleena neulottu koristekuvio. Tämän mallin ja ohjeen löysin Sukkasillaan-kirjasta, ja se pohjautuu vanhoihin, museoon tallennettuihin sukkiin.

Ensimmäinen sukka alkaa olla valmis. Lanka on Nallea ja puikot kokoa 2,5.

Varren vikkelikuvio on tehty kaksinkertaisilla nurjilla silmukoilla. 

Silmukkatyyppi oli minulle uusi, mutta nyt osaan sen. 

Pakkasta

Eilen eli joulupäivänä kävin illan hämärtyessä kävelyllä. Pakkasta oli ehkä viitisentoista astetta. Mitenkähän sitä tarkenee, jos asteita onkin kolmekymmentä?

Valkeinen näkyy pellon alapuolella.

Onneksi pääsi takaisin lämpimään taloon.

Tänään aamupäivällä kävin ratsastamassa. Hevoset olivat olleet pari päivää vähällä liikunnalla, joten meno oli erittäin reipasta.

Sorja ennen tuntia

Sorja tunnille lähdössä

Aatto

On ollut mukava, rauhallinen, kiireetön jouluaatto. Päiväunetkin maistuivat iltapäivällä. Päiväunien jälkeen lähdimme hetkeksi ulos siniseen hämärään ja kävimme katsomassa kanoja naapurissa niiden talvikodissa. Viemisinä oli kaalia ja omenoita.

Pakkasta oli reilu -20 astetta.

Veli-Matti ja Ruusu

Veli-Matti

Äkkiä kotiin lämpimään!

Aatonaatto

Puoliso ja lapset hakivat eilen appivanhempien metsästä kauniin, tuuhean kuusen. Se otettiin illalla pesuhuoneeseen sulamaan, ja hyvissä ajoin tänä aamuna lapset koristelivat sen. Kuusi on kaunis, enkä oikein mitenkään saanut otettua siitä hyvää kuvaa.

Kuusi oli koristeltu jo aamukahdeksan aikoihin.

Tein latvatähden järvikaislasta vuosi sitten punontakurssilla. Itse pidän tästä, mutta lapset haluaisivat kullankimalteisen tähden.

  

Tämänkin koristeen olen askarrellut järvikaislasta.

Koristelisin kuusen mielelläni pelkästään järvikaislakoristeille ja lasisilla jääpuikoilla...

...näillä kotipaikkakunnallani asuvan käsityöläisen keramiikkakoristeilla...

...ja lasten askartelemilla koristeilla, joista uusin on tämä poikani minulle koulussa askartelema perinteinen sydän.

Sytykeruusuja

Luokanopettajapuolisoni sai oppilaaltaan lahjaksi sytykeruusuja, jotka osoittautuivat erittäin toimiviksi tulta viriteltäessä. Aloitin sunnuntaiaamun sytykeruusukokeilulla. Materiaalina olivat munakennot ja kynttilänjämät.

Ruusun muotoilu sujui hyvin.

Viidentoista munan kennosta sain kymmenkunta ruusua.

Dippailin ruusuja sulassa steariinissa kolme kertaa. Sitten steariini loppui, joten ensi kerralla varaan enemmän kynttilänjämiä. Näiden ruusujen väri jäi aneemiseksi, sillä kynttilöissä oli vain pinnassa punaista väriä. Haluaisin jatkossa selkeästi värillisiä ruusuja, joten ehkä hankin askarteluliikkeestä steariininvärjäysainetta. 

Toissapäivä

Torstai eli toissapäivä oli hyvä päivä. Sain villasaalin viimeiset 10 senttiä kudottua, kävin lenkillä ja illalla vielä ratsastamassa. Kenttä oli nyt hyvässä kunnossa, joten meno oli reipasta: ravattiin ja ennen kaikkea laukattiin paljon. Vaikka oli pakkasta, sekä minä että Pertsa olimme tunnin lopussa aivan hikisiä. Pertsa on erittäin reipas ja mukava menijä; ei uskoisi, että se on jo 19-vuotias.

Kävelyllä

Pertsa ennen tuntia.

Lisää suklaata

Tein jo toisen kerran raakasuklaata, sillä ensimmäinen erä hupeni nopeasti. Sulatin vesihauteessa kaakaomassaa ja kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä. Sekaan hämmensin ripauksen suolaa ja reilusti hunajaa. Puolet tästä massasta maustoin raastetulla appelsiininkuorella ja toiseen puoleen lisäsin hasselpähkinärouhetta. Suklaista tuli suussasulavan hyviä, etenkin tuosta appelsiinilla maustetusta.

Tässä ovat raakasuklaan perusainekset.

Osa suklaista jähmettyneenä. 

Viemisiä ystävälle ja harvinainen lintuvieras

Eilen vein jo aiemmin tekemiäni käsitöitä lahjaksi ystävälle. Tulin itsekin iloiseksi, kun hän ilahtui tuomisista.

Tämä ompelemani Tulppaanit-tilkkupeitto oli myöhästynyt 50-vuotislahja. Taustakankaana on fleeceä. Tikkaukset tein koneella.

Sitten vein jouluviemiseksi tämän seinävaatteen, jonka ompelin Amerikasta tilaamastani tarvikepaketista. Lahjan saavat ovat usein jouluna matkalla, joten nyt he voivat halutessaan kääräisttä joulukuusen mukaan. Led-valoja varten ompelin pieniä napinläpiä ja paristokoteloa varten taskun työn kääntöpuolelle.

Eilen kuvasin ruokailemaan tulleen valkoselkätikan, joka on aiemminkin vieraillut pihallamme.

Sukkia

Olen neulonut yksivärisiä sukkia vähän vaihtelevilla malleilla. Minusta on mukavaa neuloa yksinkertaisia pitsi- ja pintaneuleita.

Raakasuklaakokeilu

Tein ensimmäistä kertaa elämässäni raakasuklaata itse. Sen valmistus oli yllättävän helppoa ja lopputulos herkullinen. Ja kuulemma tuo raakasuklaa on erittäin terveellistä. Taidan jatkossa tehdä suklaat itse.

Raakasuklaakonvehdit ovat jähmettyneet pakastimessa. Osassa on kuivattua karpaloa tai mustikkaa. 

Hitaus tekee hyvää

Eilen ratsastin Sorjalla. Kenttä oli sen verran kova, että teimme käyntiharjoituksia, taivutuksia ja etuosakäännöksiä. Ehkä eilistä tuntia voisi verrata joogaan. Hitaus rauhoittaa.

Sorja

Tänään kävin kävelyllä ja päätin kävellä juuri sellaista vauhtia kuin tuntuu hyvältä. Kävelin hyvin rauhallisesti, selvästi normaalia hitaammin, ja katsoin lumiseksi muuttunutta tuttua maisemaa. Teki hyvää.

Hei taas! Talasharjun varsalle on kasvanut hyvä talvikarva.

Käsitöitä

Kävin tänään kutomassa villasaalia. Se on jo loppusuoralla: enää noin puoli metriä pitäisi kutoa. Olen kudonnan edetessä joutunut aika monta kertaa könyämään kangaspuiden alle, sillä polkusten ja välittäjien nyörejä on katkeillut. Onneksi olen aina löytänyt ongelmakohdan ja saanut sen korjattua.

Sukkiakin olen yrittänyt neuloa. Tämä on mukava, vähän erilainen malli. Kokeilin sitä ensimmäistä kertaa. Varteen etuosaan muodostuu nuolimainen kuvio, joustinneuleessa on helmineuletta ja kantapää on ranskalainen.

Tilkkuterapiaa

Kaivoin Tähtitarha-tilkkupeitosta tähteeksi jääneet kangaspalat esiin ja ompelin niistä kaksi tyynynpäällistä. Kankaiden väreissä ja kuvioissa on jotain jouluista, ja siksi näistä tulee ehkä aina joulun alla esiin otettavat tekstiilit.

Lenkilläkin kävin.

Kiersimme karvaisen kaverin kanssa tutun reitin...

...jonka varrella tervehdimme tuttuja. Muita ei vastaan tullutkaan.

Mutkikasta

Olen vähitellen harjoittelemalla oppinut sitomaan kangaspuiden välittäjät ja polkuset. Operaatio oli aivan käsittämätön, kun tein sen ensimmäisen kerran. Nyt onnistuin lähes ilman apua. Edelleen ihmettelen niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät sidonnan vaikutukset kudottavan kankaan kuvioihin ja jotka osaavat jopa suunnitella sidonnan itse. Kuva havainnollistaa ajatuksiani.

Viidet niisivarret on sidottu ylä- ja alavälittäjien kautta neljään polkuseen. Saattaa näyttää nyörisotkulta, mutta tämä sidonta sai aikaan sen, että neljä erilaista viriötä aukeaa kauniisti kudottaessa. Ihmeellistä.

Valmis loimi alhaaltapäin kuvattuna.

Käsillä tekeminen auttaa, kun mieli on väsynyt. Aloitin villasaalin kudonnan. Aion kutoa kaksi samanlaista saalia, jotka on tarkoitus lopuksi huovuttaa.

Saalin vohveliruutukuvio, jota huovutus vielä vahvistaa, alkaa hahmottua.

Kävelyllä taas

Kiersin taas kerran tutun kävelylenkkini karvaisen kaverin kanssa. Talasharjun kohdalla piti pysähtyä ihailemaan varsaa, joka tuli aivan aidan viereen näyttäytymään. Emä antoi sen olla vain hetken aikaa yksin ennen kuin tuli perässä.

Pipareita

Lapset leipoivat illalla pipareita. Tytär oli tehnyt taikinan jo pari päivää aiemmin jääkaappiin jähmettymään. Oli mukava seurata olohuoneesta käsin sovussa sujunutta leivontaa.

Muotit ja kaulimet olivat ahkerassa käytössä.

Ensimmäinen pellillinen on menossa uuniin.

Ensimmäinen satsi valmiita pipareita toi ihanan tuoksun taloon.

Sytyttelin kynttilöitä...

...moneen paikkaan...

...ja laiton vuosia sitten ompelemani tonttuparin ja viime joulun aikaan järvikaislasta tekemäni pukin eteisen ikkunaan kotiin tulijoita tervehtimään.