Hidasta etenemistä käsityörintamalla

Sateisina päivinä olen saanut jonkin verran ommeltua. Puutarhapeiton pinta  (2,4 x 2,1 m) on nyt valmis. Pitäisi koota riittävän iso taustakangas, ja sitten lähetän työn tikattavaksi.

Tämä on suurikokoisin tähän asti tekemistäni tilkkupeitoista. Vein sen nurmikolle kuvattavaksi. Peitto on mielestäni hieno.

Olen pahasti jäljessä Sadan blokin peiton aikataulusta. Viime viikolla ompelin peräti kuusi rästiin jäänyttä blokkia. Silti minun pitäisi ommella vielä yhdeksän blokkia, että pääsisin taas mukaan kahden blokin viikkovauhtiin. 

Aplikointi vei  epämukavuusalueelle, mutta sain nämä väännettyä. Menin sieltä missä aita on matalin eli kiinnitin kuviot koneella, vaikka ohjeissa suositettiin käsin ompelua.

Nämä kaksi blokkia syntyivät kivuttomasti, varsinkin kun ompelin Dresdenin kukan kiinni koneella enkä käsin.

Leninkiblokin kanssa nousi hiki pintaan ja suusta virtasi kirosanoja. Olin taas unohtanut, miten paper piecing -tekniikka etenee. Blokkiin olisi kuulunut väkertää vielä lankarulla ja neula, mutta suosiolla jätin ne tekemättä. Sydän onnistui jo paljon paremmin.

Puuttuvien yhdeksän blokin joukossa on luvassa lisää epämukavuusalueelle vääntymistä; paper piecingiä ja aplikointia sekä niiden lisäksi kirjontaa. Voi voi.

Makkaroita

Tänään kokeilimme jotain aivan uutta keittiössä: teimme itse makkaroita. Hankin alkukesästä keittiöapulaiseeni lihamyllyn, jolla olemme jauhaneet lihaa ja kalaa. Tänään kaupungissa käydessäni löysin laitteeseen sopivan makkarasuppilon ja kauppahallista luonnonsuolta, joten makkaranteko tuli mahdolliseksi.

Lihana käytimme seosta, johon jauhoimme rusakkoa (n. 30 %) ja possunniskaa (n. 70 %). Lisäsimme seokseen sipulia, valkosipulia sekä mausteita. Makkaratekoprosessissa meni aikaa n. 3 - 4 tuntia. Se kannatti näin sadepäivänä. Luulenpa, että jatkossa teemme useinkin itse makkaraa.

Tässä pursotamme makkaramassaa luonnonsuoleen. Tämä vaihe oli yllättävän helppo.

Makkarapötköä syntyi metrikaupalla (lihaa oli noin 3 kiloa).

Valmiin pötkön kierittelimme sopivan kokoisiksi annosmakkaroiksi.

Ensin keitimme makkaroita hiljalleen poreilevassa vedessä noin 20 minuuuttia.

Tämän jälkeen ripustimme makkarat savustustelineeseen, ja ne pääsivät joksikin aikaa savustuspönttöön.

Savustuspöntössä makkarat saivat väriä ja makua pintaan.

Näyttää hyvälle. Ja maku on aivan ihana. Nämä ovat lähes sataprosenttisesti pelkkää lihaa.

Makkaroiden savustuessa huomasin, että osa pioneista on auennut.

Hyvä juhannus

Juhannusviikonloppu oli mukava: hyvää ruokaa ja rauhallista oleilua kotona. Kanatarhan väen olen antanut olla vapaana aamusta iltaan. Ne hakeutuvat mielellään huvimajan ympärillä olevien pensaiden ja perennojen alle. Karvainen kaveri on menossa mukana.

Juhannusaatto

Oli kai minutkin kutsuttu näihin juhliin?

Ei saa karata!

Tässä kuvassa näkyy selvästi, että vaaleanruskea yksilö on kana ja valkea kukko.

Tämäkin on kanatyttö.

Pionien alla on viihtyisää.

Kaikki valkoiset tiput osoittautuivat kukkopojiksi.

Vappu

 Uimassa olemme käyneet monta kertaa.

Veneretki

Tänään teimme tämän kesän ensimmäisen kunnollisen veneretken eväineen. Pitkästä aikaa oli melkein tyyntä, ja siksi oli mukava lähteä koko perheen kanssa vesille.

Ala-Ruokovesi

Lapset kävivät uimassa...

...samoin karvainen kaveri, joka jaksaa uida melkein loputtomasti.

Retkipaikkamme

Rannalta virvelöintiä

Ruuan valmistimme retkikeittimellä: grillipihvi ja maissia sekä lisukkeeksi perunasalaattia ja patonkia.

Jäkiruuaksi oli kirsikoita ja nektariineja.

Puutarha-asiaa

Ompeluprojektini eivät ole edenneet suunnitellusti, mutta ei se mitään. Sain eilen viimeinkin valmiiksi Puutarhapeiton toukokuun osuuden. Siinä oli hurjan paljon leikkaamista, silittämistä ja ompelemista. Sadan blokin peiton rytmistä olen erittäin pahasti jäljessä, mutta enköhän saa puuttuvat blokit jossain vaiheessa tehtyä.

Puutarhapeitto on jo niin iso, että kuvaaminen oli hankalaa. Toukokuun osuus on tuo uloin kierros.

Lapset pitelivät peittoa ja tuuli puhalsi sen hyvään asentoon.

Tänään kävin kirkonkylällä asioilla ja huomasin paikallisen pienen rautakaupan tarjouksen: kaksi hedelmäpuun tainta 25 eurolla. Taimet olivat hyvän näköisiä, joten en malttanut olla tarttumatta tilaisuuteen. Nyt illansuussa istutimme puut. Meillä on nyt jo viisi omenapuuta.

Punakanelille löytyi paikka kanatarhan takaa. Tiput, jotka alkavat jo olla hyvän kokoisia, tulivat heti ihmettelemään maisemaan ilmestynyttä uutta elementtiä.

Tämä omenapuu on lajikkeeltaan Huvitus.

 Kanatarhan väki ulkoilee vapaana päivittäin. Kukkopojat ovat alkaneet kiekua haparoivasti.

Etualalla oleva vaaleanruskea yksilö on selvästi kana, sillä sillä ei ole harjaa juuri nimeksikään.

Tämä tapaus on ilmiselvä kukkopoika.

Keittiössä

Koko viikonlopun on satanut eikä ulkonaolo innosta. Siksi keittiössä tuli tehtyä normaalista poikkeavia asioita. Eilen kasasin kasvisvoileipäkakun, jossa on hyvin yksinkertaiset täytteet: tuorejuustolla ja ranskankermalla notkistettua hernesosetta sekä feta-tuorejuustoseosta. Ohje oli Maku-lehden verkkosivulla. Kasvisliemellä kostutettu kakku tekeytyi yön yli, ja tänään koristelin sen. Kakku oli hyvää. Tässä pätee ajatus siitä, että yksinkertaisista, selkeistä aineksista syntyy herkullinen, tasapainoinen lopputulos.

Tässä kakku on valmiina. Koristelin sillä, mitä jääkaapista ja ulkoa kasvilavasta löytyi. 

Kahdessa välissä on täytteenä hernetahnaa, yhdessä fetatahnaa.

 Tänään tein tyttären kanssa tuulihattuja, jotka niin ikään valmistuivat vähäisistä aineksista: voista, kananmunista ja jauhosta.

Tässä pursotetaan tuulihattuja pellille...

...ja tässä ne ovat paistettuina, täyttämistä odottamassa.


Täytimme tuulihatut kermavaahdolla ja tuoreilla kotimaisilla mansikoilla.

Lopputulos oli ilmava ja ihanan kesäinen.

Kaneli hautoo!

Maatiaiskanamme Kaneli on hautonut jo viikon ajan. Sille nousi hautomakuume, ja se raukka hautoi alkuun munintapesässä olevia houkutusmunia. Sain onneksi eräästä kukollisesta kanatarhasta tästä läheltä munia, jotka sujautin Kanelin alle. Nyt se istuu kuin karvahattu niiden päällä ja poistuu paikaltaan höyheniään pörhistellen vain aamuisin hetkeksi syömään, juomaan ja tarpeitaan tekemään. Olisipa hienoa, jos haudonta onnistuu.

Kanelin pitäisi jaksaa hautoa vielä pari viikkoa.

Tuntuu, että pihalla kaikki on kukassa etuajassa. Omenapuut ja kirsikka pudottivat kukkansa jo viime viikolla, ja nyt ovat kukintavuorossa normaalisti juhannuksen seutuun kukkivat kasvit.

Rusokuusama

Sinivaleunikko

Hitaasti kasvava valkoinen syreeni, Tammelan kaunotar

Valkoinen puistosyreeni

Alppiruusu, muistaakseni Helsingin yliopisto nimeltään