keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Hidasta etenemistä käsityörintamalla

Sateisina päivinä olen saanut jonkin verran ommeltua. Puutarhapeiton pinta  (2,4 x 2,1 m) on nyt valmis. Pitäisi koota riittävän iso taustakangas, ja sitten lähetän työn tikattavaksi.

Tämä on suurikokoisin tähän asti tekemistäni tilkkupeitoista. Vein sen nurmikolle kuvattavaksi. Peitto on mielestäni hieno.

Olen pahasti jäljessä Sadan blokin peiton aikataulusta. Viime viikolla ompelin peräti kuusi rästiin jäänyttä blokkia. Silti minun pitäisi ommella vielä yhdeksän blokkia, että pääsisin taas mukaan kahden blokin viikkovauhtiin. 
Aplikointi vei  epämukavuusalueelle, mutta sain nämä väännettyä. Menin sieltä missä aita on matalin eli kiinnitin kuviot koneella, vaikka ohjeissa suositettiin käsin ompelua.

Nämä kaksi blokkia syntyivät kivuttomasti, varsinkin kun ompelin Dresdenin kukan kiinni koneella enkä käsin.

Leninkiblokin kanssa nousi hiki pintaan ja suusta virtasi kirosanoja. Olin taas unohtanut, miten paper piecing -tekniikka etenee. Blokkiin olisi kuulunut väkertää vielä lankarulla ja neula, mutta suosiolla jätin ne tekemättä. Sydän onnistui jo paljon paremmin.
Puuttuvien yhdeksän blokin joukossa on luvassa lisää epämukavuusalueelle vääntymistä; paper piecingiä ja aplikointia sekä niiden lisäksi kirjontaa. Voi voi.

2 kommenttia:

  1. Peittosi on valtavan upea taidonnäyte! Pieet blokit ovat hauskoja ja niistä syntyy aikanaan upea työ.

    VastaaPoista